Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Kemijärven kiehtova menneisyys:

 jääkauden jälkiä ja esihistoriallista asutusta

 

Jääkauden väistymisen aikoihin Kemijärven seutu oli ensin Sallan jääjärven peittämänä noin 10 000 vuotta sitten. Veden pinnan yläpuolella (230-260 mpy) olevia kohoumia - supra-akvaattisia eli veden koskemattomia alueita - olivat mm. Suomutunturi sekä Ailanganselän korkeimmat kohdat kuten Saarivaara ja Paikanselkä, todennäköisesti myös Iso Severivaara, Untamovaara sekä Kangaslamminvaara ja Kummunvaara. Sallan jääjärvi laski ensin Vienanmereen, kunnes uusi lasku-uoma puhkesi Yli-Neitijärveltä Juujärven itäpuolelta Korouomaan, jolloin vedenpinta laski useita kymmeniä metrejä Ancylusjärven tasoon (noin 210 mpy).

Maan kohoamisen takia Ancylusjärven ranta vetäytyi ja Kemijärvi kuroutui itsenäiseksi järveksi noin 9700 vuotta sitten. Nykyisen Kemijoen alajuoksun uoma alkoi muodostua. Kemijoki virtaa vieläkin pääpiirteittäin samassa kallioperään syntyneessä ruhjelaaksossa kuin edeltäjänsäkin, mutta menneisyydessä vettä on uomassa virrannut monin verroin enemmän.

Mannerjään sulamisvesien kuljettamasta hiekasta muodostuneet rantatörmät ovat yhä nähtävissä monin paikoin etenkin Luusuan eteläpuoleisella Kemijoella. Paitsi rantatörmiä myös veden kuluttamia kivikkoisia muinaisrantoja on edelleen nähtävissä maastossa. Kartalla muinaisrannat sijoittuvat tietyille korkeuskäyrille, minkä perusteella rantakivikoita ja routakivikoita on helppo erottaa toisistaan.

Veden huuhtomien kivikoiden kivet ovat kuluneet pyöreämmiksi kuin roudan irrottamat, kulmikkaammat kivet. Kulttuurimaisemaltaan valtakunnallisesti arvokkaaseen Juujärven kylään hyvin näkyvän Juuvaaran rakkainen rinne on syntynyt roudan vaikutuksesta.

Ensimmäiset kalastusta ja metsästystä harjoittaneet ihmiset saapuivat Kemijärven alueelle noin 7000 vuotta sitten. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä voi vieläkin löytää Kemijärveä ympäröiviltä alueilta. Pyyntikuoppia on etenkin Kangaslamminvaaralla ja Ailanganselän ympärillä, kuten Kemijoen rantamilla Neitilässä ja Juujärvellä. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty Lehtolasta, Neitilästä, Juujärveltä ja Luusuasta.

Saamelaisten ikivanhoja seitapaikkoja on muun muassa Ailankatunturin luona sijaitseva kalaseita. Myös uudisasukkaina tulleet suomalaiset omaksuivat saamelaisperinteitä - esimerkiksi Seitakorvan kosken luona oli seitapaikka, mihin maanviljelijät veivät syksyisin ohranjyviä  maanviljelys- ja pyyntionnen varmistaakseen. Edes nykyaika ei ole nujertanut seitoja - vanhat perinteet elävät vieläkin Lapin asukkaiden keskuudessa. 

Pääsiäistarina paikallisista trulleista.

Kemijärven muinaisjäännökset kertovat kiehtovaa tarinaansa muinaisesta asutuksesta ja ne ovat jopa Euroopan mittakaavassa merkittäviä esihistoriallisia kohteita.

 

Kemijärven järvi- ja jokimaisema

kulttuurihistoriallisena aarreaittana

 

Menneistä ajoista kertovat myös nykypäiviin asti säilyneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja maisemat, joista hyviä esimerkkejä valtakunnallisestikin arvokkaan Juujärven kyläalueen lisäksi ovat Luusuan Tuulanniemi vanhoine aittoineen, Puikkolan taloryhmä ja Ryti-Lehtolan kylämaisema.

Muun muassa Luusuan kylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia säästyi toisen maailmansodan tuhoilta, koska kylä sijaitsi tiettömien taipaleiden takana. Toisen maailmansodan aikaisia kulttuurikerrostumia ovat Salpalinjan jäänteet Joutsijärvellä. Kemijärven pohjoispuolinen Kemijokivarsi kertoo myös kiehtovaa tarinaansa kulttuurista ja historiasta Lapin ja lannan rajalla.  

Tuulivoimaloiden ja niiden vaatimien teiden ja sähkölinjojen rakentaminen geomorfologisesti ja esihistoriallisesti merkittäville vaaroille kuten Ailankatunturille  turmelisi pahanpäiväisesti maaston muotojen syntymisestä ja ihmisen menneisyydestä kertovia hienoja jäänteitä. Valtakunnallisestikin arvokkaat kulttuurimaisemat ja maisemallisesti arvokkaat alueet kuten Ailanganniemi olisivat muisto vain, jos Kemijärveä ja Kemijokea ympäröivillä vaaroilla ja tuntureilla törröttäisi kymmenittäin tai jopa sadoittain teolliseen tuulivoimatuotantoon tarkoitettuja noin 200 metrisiä voimaloita.

 

©2017 Pro Kemijärvi - Kemijärven vesistön ja tunturien puolesta - suntuubi.com